SHARE

02
09
22
Uncategorized  

#9613

Työllisyys ja kasinotalous – enemmän kuin pelimerkkejä

Kun puhutaan kasinoista, keskustelu pyörii usein pelihaittojen ympärillä. Mutta samalla unohdetaan, että peliala on myös työllistäjä. Suomessa Veikkaus työllistää yli 1 500 henkilöä suoraan, ja epäsuorasti alan vaikutus ulottuu vielä laajemmalle. Palkkatuloja, alihankintaa, markkinointia – kaikki tämä kiertää takaisin talouteen.

Eikä kyse ole vain kivijalkakasinoista. Online-pelaamisen kasvu on synnyttänyt kokonaan uudenlaisen digityövoiman tarpeen: ohjelmistokehittäjiä, asiakaspalvelijoita, kääntäjiä. Työpaikat eivät synny tyhjästä, vaan ne seuraavat kysyntää – ja kysyntää riittää.

Verotulot kasinoista – kenen taskuun rahat oikeasti menevät?

Tämä on se kohta, jossa moni pysähtyy. Miten paljon rahaa rahapelit tuovat valtion kassaan? Suomessa pelitoiminnan tuotto oli vuonna 2022 noin 1,1 miljardia euroa. Tästä summasta valtaosa – noin 680 miljoonaa euroa – ohjautui suoraan valtion budjettiin Veikkauksen tuottojen kautta. Toinen osa meni sosiaali- ja terveysjärjestöille, liikuntaan ja kulttuuriin.

Tässä kohtaa on hyvä kysyä: olisiko nämä varat muuten kerätty veroina? Todennäköisesti. Pelituotot toimivat siis eräänlaisena vaihtoehtoisena verotuksena. Moni ei ehkä ajattele asiaa näin, mutta verotulot kasinoista ovat osa julkisen sektorin rahoituspohjaa.

Sääntely – missä menee raja?

Yksi suurimmista haasteista on sääntely. Suomessa rahapelijärjestelmä on ollut pitkään monopolin varassa, mutta EU:n sisämarkkinat ovat tuoneet paineita avata kilpailua. Ulkomaiset online-kasinot markkinoivat aggressiivisesti suomalaisille, vaikka ne eivät maksa veroja Suomeen. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa osa pelaamisesta tapahtuu harmaan talouden puolella.

Puhutaan siis rahasta, joka ei päädy valtion kassaan. Ja se on ongelma. Moni asiantuntija onkin esittänyt, että lisenssijärjestelmä voisi olla ratkaisu. Se mahdollistaisi ulkomaisten toimijoiden verottamisen ja samalla toisi pelaamisen valvonnan piiriin. Tällöin myös verotulot kasinoista kasvaisivat merkittävästi.

Online-markkinoiden kasvu – uhka vai mahdollisuus?

Online-kasinot eivät ole enää marginaali-ilmiö. Ne ovat iso bisnes. Vuonna 2022 arviolta 500 miljoonaa euroa suomalaispelaajien rahoista virtasi ulkomaisille kasinoille. Se on rahaa, josta ei makseta veroa Suomeen, eikä siitä synny työllisyyttä kotimaahan.

Mutta toisaalta – jos pelaajat joka tapauksessa pelaavat, eikö olisi parempi, että se tapahtuu valvotussa ympäristössä? Tällöin voitaisiin puuttua peliriippuvuuteen tehokkaammin ja samalla kerätä verotulot kasinoista takaisin kotimaahan. Se ei ole ihan yksinkertaista, mutta ei myöskään mahdotonta.

Riskit rahapelit – missä menee yksilön ja yhteiskunnan vastuu?

No niin, nyt tullaan siihen vaikeaan osaan. Rahapelaaminen ei ole pelkkää viihdettä. Se voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Suomessa arvioidaan, että noin 3 % väestöstä kärsii jonkinasteisesta peliongelmasta. Se on noin 120 000 ihmistä. Ja heidän lähipiirinsä mukaan lukien vaikutuspiiri on vielä laajempi.

Peliongelmat aiheuttavat velkaantumista, mielenterveysongelmia ja työkyvyn menetyksiä. Näistä seuraa kustannuksia yhteiskunnalle – ja ne ovat todellisia. Tässä mielessä riskit rahapelit eivät ole vain yksilön valinta, vaan myös yhteiskunnallinen kysymys.

Taloudelliset hyödyt – tasapainoilua kahden maailman välillä

Tässä on se paradoksi: rahapelit tuovat rahaa, mutta ne myös vievät. On työllisyyttä, verotuloja ja kulttuurirahoitusta. Mutta on myös peliriippuvuutta, ulosottoja ja perheiden hajoamista. Miten nämä punnitaan vastakkain?

Yksi tapa on tarkastella nettovaikutusta. Jos rahapelituotoista saadaan 1,1 miljardia, mutta haittojen kustannukset ovat esimerkiksi 500 miljoonaa, jääkö voitolle? No, ehkä. Mutta se ei vielä tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Siksi sääntely, valvonta ja vastuullinen markkinointi ovat niin keskeisiä.

Rahapelaamisen vaikutus julkiseen talouteen

On helppo unohtaa, että monet suomalaiset kulttuurilaitokset ja urheiluseurat saavat rahoituksensa juuri pelituotoista. Jos nämä varat katoaisivat, tilalle pitäisi tulla jotain muuta. Veronkorotuksia? Budjettileikkauksia? Ei ole helppoja vastauksia.

Tämä tekee taloudelliset hyödyt -keskustelusta niin vaikean. Ei siksi, että rahaa ei olisi, vaan siksi, että sen alkuperä on moraalisesti monimutkainen. Ja se on ihan rehellisesti sanottuna ristiriita, jota ei voi täysin ratkaista.

Taulukko: Kasinoverot Suomessa ja muualla Euroopassa

Maa Veroprosentti Verotulot (€) Lisenssijärjestelmä
Suomi Ei erillistä veroa (monopoli) 680 miljoonaa Ei
Ruotsi 18 % 450 miljoonaa Kyllä
Tanska 20 % 370 miljoonaa Kyllä
Viro 5–18 % 85 miljoonaa Kyllä

Missä mennään nyt – ja mitä seuraavaksi?

Suomessa ollaan käännekohdassa. Monopoli horjuu, ulkomaiset toimijat kasvattavat osuuttaan ja samalla yhteiskunta tarvitsee edelleen pelituottoja. Lisenssijärjestelmä voisi tuoda ratkaisun, mutta se vaatii poliittista tahtoa – ja rehellistä keskustelua.

Ehkä on aika kysyä: haluammeko, että pelaaminen tapahtuu säätelyn ulkopuolella vai valvotusti? Haluammeko, että verotulot kasinoista jäävät Suomeen vai valuvat veroparatiiseihin?

No, se jää nähtäväksi. Mutta keskustelu on käynnissä – ja se on jo itsessään merkki muutoksesta.